C'est la vie !: suomi!♥

Heippa!

Vieläkin sairaana. Kumminkin 21.3 lähtiin Ranskasta kohti Suomea. Se päivä oli yhtä tuskaa, panikoitiin että ehditäänkö koneeseen, nimittäin erään henkilön takia lähdettiin vähän liian myöhään lentokenttää kohti. No matkalla kentälle tuli muitakin hidastuksia vastaan, PARIN KILOMETRIN mittanen ruuhka?! ja vielä moottoritiellä jossa rajoituksena oli 110 tai 120 (en muista varmaksi) no ajettiin sitte sen ruuhkan takia jotain 40km/h... Menetettiin siinä sitten aikaa jotain 20-30min ja olin saamassa hermoromahduksen.
Ruuhkasta selvittiin ja sitten piti mennä tankkaamaan auto ja tämän yhden henkilön oli pakko käydä vessassa ja menetettiin siinä jälleen aikaa. Olin niin varma ettei ehdittäisi koneeseen ajoissa, mutta kumminki kohta olimme kentällä ja sitte juostiin, onneksi meillä ei ollut muuta kuin käsimatkatavarat niin päästiin suoraan turvatarkastukseen. No sitten revittiin Sannan kanssa korkokenkiä jalkoista poisa, ja revin vyötä pois ja laitoin sen menemään laukun mukana läpi, no sitten taas kengät jalkaan ja laukku olalle ja juoksun kanssa sinne meidän koneen luo, olin jo ihan paniikissa että entä jos en pääsekkään suomeen? Mitä teen? Mutta eihän siitä onneksi tiennyt kukaan että olemme tulossa, teimme yllätyksen vanhemmille! :) Onneksi ehdittiin koneeseen, olen niiin onnellinen.
Koneessa istuttiin jotain 4 tuntia, ja oltiin Tallinnassa. Se on niin kaunis paikka, kävin ensimmäistä kertaa siellä ja ihan ensimmäistä kertaa edes olin laivassa.
Eli siis tuosta voikin jo päätellä tulimme laivalla suomeen. Hah,milläpä muullakaan! Oltiin joskus 1-3 aikaan Suomessa tainno oikeastaan 3 aikaan olimme Kirkkonummella, jossa siis olimme yötä.
Ei sitten viitsitty rueta nukkumaan koska tiesimme että kohta lähdemme jällellen reissuun, eli kotia kohti <3
Olin niin onnellinen kun tiesin että vihdoinkin on se päivä jolloin pääsen kotona käymään. Tiesin että Ylivieskassa minua on vastassa minun ihana isosisko joka vie minut kotiin, nään koko perheeni. Jota minulla on ollut ikävä, ja tiesin että minua odottaa Haapajärvellä ihanat ystäväni.. Voi sitä ilon päivää, kun sait yllättää kaikki sillä että he luulevat sinun tulevan vasta huhti-,toukokuussa käymään suomessa, mutta tulitkin jo nyt.

Kuvia mulla ei nyt ole kun kameraa en ole pitänyt mukana, mutta yritän pitää!

Näinä 5 päivänä olen nähnyt maailman parhaimpia kavereitani ja nyt olen aatellut että parannan itseni tästä flunssasta ja olen kotona sen aikaa. Tietenkin voin nähdä kavereita jos ne tulevat käymään, mutta omalla vastuulla, jos haluaa sairastua niin TERVETULOA!

Oletkko koskaan miettineet? Kun olette jossain todella kauan, ja ette näe teidän läheisiä pitkään aikaan nii opitte arvostamaan niitä erillälailla kuin ennen? Minä nimittäin huomasin. Arvostan mun perhettä ihan erinlailla kuin ennen..

Enkä voi käsittää että noin 2kk sitte lähdin Ranskaan ja nyt olen jo käymässä Suomessa,hui ja mulla on jo ehkä pienesti ikävä sitä maata :'> Onhan se mun toinen koti siellä. Mutta jospa se sanna kirjottelis sen lomasta teille myös, tämä tyttö menee tuonne sängyn pohjalle katsomaan leffaa ja koittaa rueta nukkumaan,

HYVÄÄ YÖTÄ!

Minun murut